Lyhyt vastaus
Yhtiön liiketoimintatappio ei itsessään tee hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa henkilökohtaisesti vastuunalaiseksi. Vastuu edellyttää tehtävässä tehtyä tahallista tai huolimatonta tekoa tai laiminlyöntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä. Johto saa ottaa perusteltuja liiketoimintariskejä, jos päätös tehdään riittävän tiedon perusteella, ilman eturistiriitaa ja vilpittömästi yhtiön eduksi. Passiivinen nimijäsenyys tai tehtävien jakaminen ei silti poista hallituksen yleistä valvontavastuuta.
Osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen voi synnyttää vastuun myös osakkeenomistajalle tai velkojalle aiheutetusta välittömästä vahingosta. Tietyissä lainvastaisissa ja lähipiiritoimissa johdon huolimattomuus oletetaan, kunnes vastuuhenkilö osoittaa toimineensa huolellisesti. Osakkeenomistaja vastaa, jos hän myötävaikuttaa rikkomiseen tahallaan tai huolimattomasti; pelkkä omistus ei riitä. Yhtiön erillisyys voidaan sivuuttaa vain poikkeuksellisesti keinotekoisessa ja moitittavassa väärinkäytössä.
Varoja ei saa jakaa ilman liiketaloudellista perustetta eikä silloin, kun jaon tiedetään tai pitäisi tietää tekevän yhtiön maksukyvyttömäksi. Saaja voi joutua palauttamaan laittoman jaon, ja päätöksentekijä korvaamaan jäljelle jäävän vahingon. Maksukyvyttömyyden lähestyessä hallituksen on tehostettava kassavirran, velvoitteiden, lähipiiritoimien ja maksujen valvontaa. Tilintarkastaja vastaa huolimattomasta lakisääteisestä tarkastuksesta, mutta vahingonkärsijän on näytettävä myös syy-yhteys. Lakimiehen, veroasiantuntijan tai muun neuvonantajan vastuu perustuu tavallisesti toimeksiantosopimukseen ja ammattimaiseen huolellisuusvelvollisuuteen, ei osakeyhtiölain johtovastuuseen.
Johdon tehtävä ja liiketoimintariski
1 luvun 8 § ilmaisee johdon ydintehtävän:
Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
—
Hallituksen tehtävänä on järjestää yhtiön hallinto ja toiminnan asianmukainen valvonta. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden mukaisesti ja vastaa siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty. Hallitus valvoo toimitusjohtajaa eikä voi ulkoistaa tätä vastuuta kokonaan.
Huolellisuutta arvioidaan päätöshetken tiedoilla, ei pelkästään jälkiviisaasti toteutuneen tappion perusteella. Riskialtis päätös voi olla asianmukainen, jos johto tunnisti olennaiset vaihtoehdot ja riskit, hankki päätöksen kokoon ja kiireeseen nähden riittävät tiedot, dokumentoi perusteet, käsitteli esteellisyydet ja tavoitteli yhtiön etua. Vastuuta puolestaan tukevat esimerkiksi varoitusmerkkien sivuuttaminen, puutteellinen raportointi, valvonnan täydellinen laiminlyönti, oma etu tai päätös ilman liiketaloudellista perustetta.
arvioitiin hallituksen jäsenten vastuuta yhtiön tuotantolaitoksen ympäristövelvoitteista. Tehtävien jaolla oli merkitystä, mutta hallitukselle jäi yleinen velvollisuus valvoa yhtiön toiminnan järjestämistä ja puuttua sen tietoon tulleisiin ongelmiin. Ratkaisu havainnollistaa, miksi nimellinen tai passiivinen hallitusrooli ei ole vastuuvapaus.
Kenelle johto voi joutua vastuuseen?
Osakeyhtiölain 22 luvun 1 § erottaa kaksi perustetta. Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava yhtiölle vahinko, jonka hän tehtävässään aiheuttaa tahallaan tai huolimattomasti rikkomalla yleistä huolellisuusvelvollisuutta. Osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle vastuu vaatii lisäksi osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomista. Velkoja ei siten tavallisesti voi muuntaa yhtiöltä perimättä jäänyttä sopimussaatavaa automaattisesti johtajan henkilökohtaiseksi velaksi.
Kun vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölain yksityiskohtaista säännöstä tai yhtiöjärjestystä, huolimattomuus oletetaan. Sama koskee yhtiön lähipiirin eduksi tehtyä toimea. Vastuuhenkilön on tällöin osoitettava huolellinen menettely. Muissa tilanteissa kantaja näyttää yleensä velvollisuuden, huolimattomuuden, vahingon ja riittävän syy-yhteyden.
Hallituksen jäsenet arvioidaan henkilökohtaisesti. Vastuu ei synny vain jäsenyyden perusteella, mutta eriävä mielipide, esteellisyys, tiedonsaannin vaatimus ja korjaaviin toimiin ryhtyminen on dokumentoitava. Usea vahingon aiheuttaja voi vastata yhteisvastuullisesti, minkä jälkeen vastuu jaetaan heidän kesken tuottamuksen ja muiden olosuhteiden mukaan.
Eturistiriita ja yhtiön etu
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja yhtiönsä välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn eikä asiaan, jossa hänen olennainen etunsa voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Yhtiökokous, hallitus tai toimitusjohtaja ei myöskään saa tuottaa osakkaalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella.
Lähipiiritoimi ei ole automaattisesti kielletty. Se on valmisteltava yhtiön näkökulmasta, hinnoiteltava tavanomaisin kaupallisin ehdoin ja hyväksyttävä toimivaltaisessa, esteettömässä kokoonpanossa. Pöytäkirjaan kannattaa merkitä sidonnaisuus, esteellisen poistuminen, riippumaton arvonmääritys, vaihtoehdot ja liiketaloudellinen peruste. Jälkikäteen laadittu yleinen selitys ei korvaa päätöshetken näyttöä.
Vastuuvapaus ei suojaa johtoa, jos yhtiökokoukselle ei annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja. Se ei myöskään sido konkurssipesää tai saneerausselvittäjää, jos menettely alkaa kahden vuoden kuluessa vastuuvapauspäätöksestä tehdystä hakemuksesta.
Laiton varojenjako ja palautusvastuu
Osakeyhtiön varoja saa jakaa vain lain sallimilla tavoilla. Myös liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Tällainen voi olla esimerkiksi alihintainen omaisuuden luovutus osakkaalle, perusteeton velan anteeksianto, yhtiölle kuulumattoman yksityismenon maksaminen tai näennäinen konsulttipalkkio.
Tilinpäätöksen mukainen jakokelpoinen vapaa oma pääoma ei yksin riitä. Osakeyhtiölain 13 luvun 2 § sisältää maksukykyisyystestin:
Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.
—
Arviossa huomioidaan ajantasainen kassa, erääntyvät velat, rahoituksen saatavuus, ennusteiden realistisuus, takaukset, riidat ja tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset muutokset. osakkaiden vastikkeiden asettaminen liian mataliksi saattoi merkitä laitonta varojenjakoa, koska varojen ja velkojen suhdetta heikennettiin velkojien vahingoksi. Arvio ei rajoitu muodolliseen osinkopäätökseen.
Lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti saadut varat on 13 luvun 4 §:n mukaan palautettava korkoineen, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää lainvastaisuudesta. Palautusvastuu ja johdon vahingonkorvausvastuu ovat eri vaatimuksia: saaja palauttaa edun, ja päätökseen osallistuneet voivat vastata siitä vahingosta, jota palautus ei kata.
Osakkeenomistajan vastuu ja samastaminen
Osakkeenomistaja ei normaalisti vastaa yhtiön velvoitteista. Hän voi kuitenkin joutua osakeyhtiölain 22 luvun 2 §:n nojalla korvaamaan vahingon, jonka hän aiheuttaa myötävaikuttamalla lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomasti. Käytännössä kyse voi olla äänestämisestä tietoisesti laittoman jaon puolesta, lähipiiriedun järjestämisestä tai määräysvallan käyttämisestä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Lähipiirin eduksi tehdyssä toimessa huolimattomuus oletetaan.
Pelkkä emoyhtiöasema, koko osakekannan omistus, konserniohjaus tai yhteinen johto ei tee osakkaasta tytäryhtiön velallista. vastuiden erillisyys kuitenkin sivuutettiin poikkeuksellisesti. Yhtiörakennetta ja määräysvaltaa oli käytetty keinotekoisesti ja moitittavasti lakisääteisen vastuun kiertämiseen. Samastaminen on viimesijainen poikkeus, ei yleinen konsernivastuun sääntö.
Maksukyvyttömyyden lähestyminen
Suomessa hallituksella ei ole yleistä, yhteen päivään sidottua velvollisuutta hakea yhtiö konkurssiin heti maksukyvyttömyyden ilmetessä. Tämä ei oikeuta jatkamaan toimintaa velkojien kustannuksella. Johdon on seurattava maksukykyä, oman pääoman tilaa ja kirjanpitoa, lopetettava perusteettomat varojensiirrot, arvioitava uusien velvoitteiden realistinen täyttäminen ja harkittava saneerausta, hallittua lopettamista tai konkurssia ajoissa.
Maksukyvyttömyys lisää riskiä, että lähipiirimaksu, vakuus, velan maksu tai lahjanluonteinen järjestely peräytetään nojalla. Takaisinsaanti palauttaa omaisuutta pesään eikä itsessään ratkaise johtajan vahingonkorvausvastuuta. Sama menettely voi kuitenkin osoittaa osakeyhtiölain rikkomisen, huolimattomuuden tai rikoslain mukaisen velallisen rikoksen. Hallituksen tulee erityisesti välttää valikoivia maksuja omistajille, johdolle tai näiden läheisille ilman kestävää perustetta.
Konkurssin alettua määräysvalta omaisuuteen siirtyy pesälle. mukainen velallisen myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuus sitoo käytännössä yhtiön johtoa. Olennaisesti laiminlyöty myötävaikutus voi synnyttää velallisen korvausvastuun; pesänhoitajalla ja tämän avustajalla on oma huolellisuusvastuunsa pesää ja lain rikkomisesta kärsinyttä kohtaan.
Tilintarkastajan vastuu
10 luvun 9 § velvoittaa tilintarkastajan korvaamaan tahallisesti tai huolimattomasti lakisääteistä tehtävää suorittaessaan yhteisölle aiheuttamansa vahingon. Lain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen rikkomisella aiheutettu vahinko voi tulla korvattavaksi myös osakkaalle tai muulle henkilölle. Tilintarkastusyhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja vastaavat yhdessä; tarkastaja vastaa myös apulaisensa menettelystä.
Vastuu ei ole takuu siitä, ettei yhtiössä tapahdu väärinkäytöstä tai konkurssia. Kantajan on yksilöitävä hyvän tilintarkastustavan vastainen laiminlyönti sekä vahinko, syy-yhteys ja vahingon ennakoitavuus. tilintarkastajien puutteellinen reagointi kirjanpidon ja sisäisen valvonnan ongelmiin mahdollisti väärinkäytösten jatkumisen ja johti vastuuseen. Sen sijaan tavarantoimittajan kanne hylättiin, koska puuttuva huomautus ei ollut syy-yhteydessä luottotappioon: toimittaja ei ollut tutustunut kertomukseen, eikä huomautuksen osoitettu muuttaneen yhtiön toimintaa.
Lakimiehen, veroasiantuntijan ja muun neuvonantajan vastuu
Ulkopuolinen neuvonantaja ei muutu osakeyhtiölain tarkoittamaksi johtohenkilöksi vain siksi, että hänen neuvonsa vaikuttaa päätökseen. Hänen vastuunsa perustuu tavallisesti toimeksiantosopimukseen, ammattimaiseen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuteen sekä sovittuun tehtävän rajaukseen. Sopimussuhteen ulkopuolisessa puhtaassa varallisuusvahingossa korvauskynnys on rajoitetumpi.
Vastuuta arvioitaessa kysytään, mikä oli toimeksianto, mitä tietoja asiakas antoi, tunnistiko asiantuntija olennaisen oikeudellisen tai taloudellisen riskin, varoittiko hän ymmärrettävästi, suositteliko hän tarvittavaa erityisasiantuntijaa ja olisiko oikea neuvo muuttanut päätöstä. Hallitus ei vapaudu omasta harkinnastaan vetoamalla neuvonantajaan. Toisaalta neuvonantaja ei vastaa liiketoimintapäätöksestä, jota hänen rajattu tehtävänsä ei kattanut. Toimeksiantokirje, oletukset, vaihtoehdot, kirjallinen riskivaroitus ja vastuunrajauksen pätevyys ovat siksi keskeisiä.
Vaatimuksen tutkiminen ja kanneaika
Vahingonkorvausvaatimus rakennetaan päätös tai laiminlyönti kerrallaan. Tarvitaan pöytäkirjat, johdon raportit, kassavirtaennusteet, kirjanpito, sopimukset, lähipiirisidonnaisuudet, tilintarkastusaineisto ja näyttö siitä, mitä ilman virhettä olisi tapahtunut. Yhtiölle kuuluvan arvon aleneminen vaaditaan lähtökohtaisesti yhtiölle, ei osakkaan omana välillisenä vahinkona.
Yhtiön hallitus tai yhtiökokous päättää vaatimuksen ajamisesta. Vähemmistöosakkaat voivat tietyin ehdoin ajaa kannetta omissa nimissään yhtiön hyväksi. Osakeyhtiölain 22 luvun 8 §:n mukaan muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on yleensä nostettava viidessä vuodessa: johdon osalta sen tilikauden päättymisestä, jolloin teko tehtiin, tilintarkastajan osalta kertomuksen tai lausunnon esittämisestä ja osakkaan osalta päätöksestä tai toimesta. Vastuuvapaus ja siihen liittyvä kolmen kuukauden erityisaika on tarkistettava erikseen. Rikokseen, konkurssiin, takaisinsaantiin ja sopimusvastuuseen sovelletaan omia määräaikojaan.
Johtopäätös
Henkilökohtainen vastuu Suomessa ei seuraa huonosta lopputuloksesta vaan velvollisuuden moitittavasta rikkomisesta, korvattavasta vahingosta ja syy-yhteydestä. Johto suojaa päätöksenteon laatua hankkimalla tiedot, käsittelemällä esteellisyydet, valvomalla toimeenpanoa ja dokumentoimalla yhtiön edun. Maksukyvyttömyyden uhatessa tämä työ tiivistyy, eikä jakokelpoinen oma pääoma korvaa maksukykyisyystestiä. Osakkaan rajoitettu vastuu kestää normaalin määräysvallan käytön mutta ei omaa lainvastaista myötävaikutusta; samastaminen jää poikkeukseksi. Tilintarkastajan ja neuvonantajan kohdalla tehtävän sisältö, ammattistandardi ja se, olisiko virheetön toiminta estänyt vahingon, ratkaisevat.
Lähteet
This article provides general legal information, not advice for a specific matter. Laws, facts and procedural deadlines may change the result. Follow the linked primary sources and obtain local advice before acting.